Tuotetesti: Katkaisu- ja jiirisaha FXA HF 255E/2000 ja jalusta

Käyttökokemuksia, jiirisaha ja jalusta

Olen aina osallistunut innokkaasti kaikkiin ilmaisiin arvontoihin. Hyvin harvoin voitan mitään, ainakaan mitään hyödyllistä. Viime vuonna sain liian pienen lippalakin ja sitä ennen kymmenen euron lahjakortin kesäkahvilaan joka oli siinä vaiheessa syksyä mennyt kiinni eikä seuraavana keväänä enää koronan vuoksi auennutkaan. Melko vähäisin odotuksin osallistuin K-Raudan kilpailuun päästä katkaisu- ja jiirisahan ja jalustan koekäyttäjäksi. Mutta aina kannattaa yrittää, etenkin jos on juuri ostanut omakotitalon jossa on aina jotain laitettavaa. Ja kuinka ollakaan, arpaonni suosi ja saatoin hakea upouuden FXA HF 255E/2000 jiirisahan ja FXA MSO29A -pöydän lähimmästä K-Raudasta. Kun sekä jalusta että saha oli kuljetettu kotiin, alkoi kokoaminen.

Ensin avasin jiirisahajalustan paketin

FXA-jiirisahajalusta MSO29A osoittautui fiksusti suunnitelluksi. Irtonaisia osia ei ollut paljoa, ja ne löysivät paikkansa aivan intuitiivisesti ilman ohjeiden lukemista. Pari kertaa vain piti vilkaista pakkauslaatikon kannen kuvasta miltä jalustan pitäisi näyttää. Erityiskiitos menee tukijalkojen suunnittelusta. Ne on saranoitu kiinni niin, että ne taittuvat varastoitaessa jalustan alle mutta ne on helppo suoristaa ja lukita pystyasentoon. Yhden jalan alapään tassu on kiinni kierteellä niin että sen voi hienosäätää epätasaisella alustalla ja estää näin jalustan keikkuminen.

Seuraavaksi avasin sahan laatikon

Katkaisu- ja jiirisaha FXA HF 255E/2000 ei ollut aivan kevyt, eli rakenne ei varmaankaan olisi aivan heppoinen. Kun poikittaisliu’ut lukittiin taka-asentoonsa, asettui sahan painopiste kuitenkin mukavasti linjaan kantokahvan kanssa joten sen nostelu ei tuota liikaa vaivaa. Jalustaan piti vielä kiinnittää sahan alle tulevat kiinnitysraudat. Ne oli vähän vaikea painaa paikalleen ja niiden sivuttainen siirtäminen vaati voimaa. Ehkä niiden esikiristystä olisi voinut vähän pienentää niissä olevista ristipääruuveista. Mutta ainakin ne pysyivät jämäkästi paikallaan kun lukitusvivut painettiin alas. Vaikka jalusta ja saha olivat samaa merkkiä, niiden yhteen liittämistä varten pöydän mukana tulleet M6-ruuvit ja aluslevyt olivat nipin napin riittävän suuret jalustan kiinnitysrautojen reikiin, tuntui siltä että ne saattaisivat helposti lipsahtaa niiden läpi. Jalustan reiät ovat pitkulaiset, joten saha ei itsestään asetu suoraan vaan se pitää suunnata itse. Ratkaisulla on varmastikin haettu paitsi säästöä valmistuskustannuksista, myös sitä että saha tai pöytä ovat yhteensopivia muunkin merkkisten vastaavien tuotteiden kanssa. Ratkaisu on varsin tyypillinen muissa kuin ammattilaistason sahoissa.

Tässä vaiheessa ilta oli jo niin pitkällä, että sahaustöiden aloittaminen saisi jäädä toiseen kertaan. Sen verran piti kuitenkin kokeilla, että irroitin suojapahvit, työnsin liitäntäjohdon pistorasiaan ja pätkin muutaman jämälaudan takkapuiksi. Saha tuntui ainakin alustavasti helppokäyttöiseltä, ja 255 x 30 x 2,6 mm terä hyvin purevalta ja siistiä jälkeä tekevältä. Terän yläsuojukseen kiinnitettävä pölypussi tuntuu aika turhalta, sinne ei juuri purua mennyt vaan kaikki pöllysi ympäristöön. Ehkä vika ei ollut suojuksen suunnittelussa vaan liian tiiviissä pölypussissa. Kun sahaa kokeili ilman pölypussia, sen putkesta tuprusi purua oikein kunnolla, eli kaiketi sahaustyö sujuisi siististi kun aukkoon liittäisi pölynimurin.

Iltalukemiseksi otin vielä sahan käyttöohjeen

Suurin osa siitä oli varoituksia, mutta paljon sellaistakin asiaa jota varovainenkin käyttäjä tarvitsi. Ohjeessa mainittiin että sahaa voi käyttää sopivalla terällä varustettuna myös alumiinin ja tavallisen rakenneteräksen (lattatankojen, huonekaluputkien jne., ei siis kovien materiaalien kuten pulttien) katkaisemiseen, kunhan materiaalin paksuus ei ylitä kuutta millimetriä. Olin pitänyt tällaisia sahoja pelkästään pitkän puu- ja kuitutavaran katkaisemiseen tarkoitettuna, mutta laitteesta voisi siis olla hyötyä myös metallitöissä. Juuri nyt ei vain ollut työn alla mitään missä tarvitsisi sahata metallia, ja työhön sopivan terän hankkiminen pelkästään jonkun putken katkaisemisen kokeilemiseksi ei tuntunut ajankohtaiselta. Sahan metallintyöstöominaisuuksien kokeilu jää siis tulevaisuuteen mutta varmasti tulee jossain vaiheessa tehtyä. Tähän asti olen katkonut metalliputket ja lattaraudat käsivaralta kulmahiomakoneella, joten työn tarkkuudessa on parantamisen varaa. Kiiltäviä metalleja sahattaessa sahauslinjan osoittava laserosoitin ohjeistetaan pidettäväksi pois päältä jotta sen heijastukset eivät vaarantaisi näköä.

Seuraavana päivänä ruuvasin sahan tukevasti pöytään paksummilla M8-ruuveilla. Tämä rautakaupan kilohyllystä tehty lisähankinta maksoi vajaan euron, joten se ei juuri tuntunut lompakossa, mutta ei olisi ollut iso kustannus sahan valmistajallekaan.

Varsinaiset sahauskokeilut saattoivat alkaa

Ensin katkottiin pari sopivan mittaista kakkosnelosta ja sahattua lautaa joista nikkaroitiin tikapuut. Katkaisu sujui hyvin.

Seuraavaksi nostettiin vaatimustasoa. Ulkoportaiden rakentamisesta yli jääneistä laudoista ja vanhan runkopatjan pohjasäleistä tehtiin laatikko ulkokukille. Laatikon sivulautojen päihin tein 45 asteen viisteet jotta niiden liitos toisiinsa näyttäisi siistiltä. Kun terää kallistetaan, kannattaa siirtää pöydän irrallisia vasteita kauemmas sahauslinjasta ettei terä osu niihin. Kiristin laudat paikalleen sahan mukana tulleella jiiripöytään kiinnitettävällä puristimella. Siinä huomasin valmistajalle tulleen pienen lapsuksen. Puristimelle on kyllä asialliset kiinnitysreiät molemmin puolin terää, mutta käyttäjästä katsoen oikeanpuoleista ei voi käyttää koska silloin sahan moottorin kotelo ottaa kiinni puristimeen ennen kuin terä yltää puuhun.

Seuraavaksi pätkittiin kapeammat rimat. Työn jälkeä tarkastellessa huomasin, ettei saha tehnyt suoraan paketista otettuna ihan tarkkoja suoria tai 45 asteen kulmia. Virhe oli vain 1-2 asteen luokkaa, mutta silläkin on merkitystä etenkin leveämpiä puita katkottaessa. Löysäämällä sahan ja jiiripöydän välisiä kuusiokoloruuveja ja kääntämällä sahaa hieman, ja kääntämällä vain yhdellä ruuvilla kiinnitettyä laserosoitinta sain virhettä pienennettyä selvästi. Sekin pitää muistaa, että kannatinrakenne nivelineen ja liukukiskoineen väkisinkin joustaa vähän sahatessa mikä sekin aiheuttaa vähän virhettä. Nyt tarkkuus riittänee useimpiin hartiapankkiremontoijan töihin, huonekalupuusepän tarkkuustyökaluksi näitä koneita ei ole tarkoitettukaan. Koneelle tulee varmasti käyttöä monenlaisessa nikkaroinnissa.

Yhteenveto:

Plussat:

• Helppo koota
• Helppo käyttää
• Jalusta taittuu kätevästi kasaan
• Riittävä teho
• Mukana ollut terä hyvä kompromissi siistin työjäljen ja sahausnopeuden välillä

Miinukset:

• Kokoonpanossa oli työstötarkkuutta heikentävä virhe, saattoi olla vain yksilövika.
• Jalustan ja sahan yhteen liittäminen on toteutettu hieman heppoisesti, puute on helposti parannettavissa.