Makitan viimeistelynaulain tuntui kädessä ensin isohkolta ja akku hieman painavalta. Johdottomuus vei nämä fiilikset nopeaan pois. Käytön jälkeen en enää kaivannut paineilmasäiliötä, letkua ja kompressorin melua.
Positiivisia puolia ovat tyypilliset Makitan piirteet
Kaiken oppii ilman ohjekirjaa.
Naulan ampumisen syvyyden säätö oli selkeä. Itse tykkäsin siitä, että säätörulla naksui. Silmin ei toki erottanut että mihin suuntaan kärki siirtyi. Onneksi rullan vieressä oli symbolit helpottamassa että mihin suuntaan kannattaa rullaa kääntää.
Naulapesän lippaan sai helpolla auki ja tyhjäksi. Siihen ei tullut helpolla toimintahäiriöitä, kun naulapesän kannen sulkeminen ei onnistunut ilman että naulat olisivat olleet suorina. Huomiona tässä, että olisi pitänyt lukea ohjekirjaa edes sen vertaa, että olisi tajunnut että naulojen pituus olisi pitänyt olla 5 mm jaollinen, 25 mm, 35 mm, 45 mm… Naulapesän kansi liukui nätisti!
Jäin miettimään, että löytyykö isommalle naulalle myös omaa työkalua. Luultavasti löytyy! Olisiko 50 mm viimeistely naulalle vastaavaa?
Valo oli näppärä! …varsinkin, kun sen saa päälle liipaisimesta ilman ampumistakin. Vasenkätiselle valo ei auttanut.
Olisin kaivannut hiukan isompaa tai muodoltaan erilaisempaa varmistinta. Tähän varmistimeen toki tottui, mutta se tuntui aika pieneltä. Toki sitä ei saa sitten huolimattomalla käsittelyllä päälle, mikä on kai myös se sen tarkoitus.
Akkulaturi kahdella akun latausmahdollisuudella oli hienoa! Akut kestivät sisätiloissa kivasti huoneiston listoituksessa. Myös ulkona naulatessa akut eivät osoittaneet sen kummempaa häiriötä. Ulkona pikku pakkasessa olisi kompressorikin ollut haastava ja käyttö huomattavasti kömpelömpää.
Summa summarum
Makitan FN001GZ brushless viimeistelynaulain on hieno peli.
Testaaja: Juuso Ranne, TAO Turun Ammattiopistosäätiö
