Hyvä työsuojaus vähentää asentajien työtapaturmia

Lvi-asentajan työ on luokiteltu tapaturmariskiltään vaaralliseksi. Työtapaturmille alttiina ovat erityisesti silmät ja kädet. LVI-Trio panostaa turvalliseen työhön ja hyviin suojavarusteisiin.

– Varsinkin korjausrakentamisessa on pölyäviä työvaiheita, jolloin silmien suojaus on tärkeää, sanoo LVI-Trion toimitusjohtaja Martti Saarnio. Yritys tekee korjausrakentamista laajalla skaalalla: suurten kiinteistöjen linjasaneerauksista pieniin korjaustöihin ja talotekniikan huoltoon. Työntekijöitä on yli 180.

– Työntekijöiden silmiä uhkaavat myös lentävät roskat ja sirut. Terävien työkalujen käytössä on viiltoriski käsiin, ja fyysisesti raskas työ voi aiheuttaa tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuvia rasitusvammoja, esimerkiksi venähdyksiä, listaa Saarnio.

– Joissakin työvaiheissa asentajan pitää käsitellä raskaita laitteita, joiden siirroissa on suojattava myös jalkoja. Pidemmällä ajalla vaikuttavat erityisesti pöly keuhkoihin ja melu kuuloon.

Myös rakennusalan työtapaturmatilastot vahvistavat, että alan töissä suurimmassa vaarassa ovat kädet, joihin kohdistuu lähes puolet työtapaturmista. Pään alueelle sattuu paljon, noin 16 prosenttia työtapaturmista, ja niistä suuri osa kohdistuu silmiin.

Työterveyslaitos on määritellyt ammattikohtaisissa selvityksissä lvi-asentajan työn tapaturmariskiltään vaaralliseksi. Yleisimpiä työtapaturmatyyppejä ovat esineisiin satuttaminen, lentävät sirut, kaatuminen ja liukastuminen sekä äkillinen ylikuormittuminen ja rasittuminen.

Lentävien sirujen aiheuttamia tapaturmia ja silmävammoja on sattunut lvi-asentajille selvästi enemmän kuin muille rakentajille.

Ei tosin LVI-Trion työntekijöille. – En suoralta kädeltä muista, milloin olisi edellisen kerran sattunut sairauspoissaoloa aiheuttanut työtapaturma, sanoo Saarnio.

Silmäsuojainten käyttöpakko enemmän kuin puolitti silmävammat

Saarnion mukaan lvi-asentajan vähimmäisvarusteita ovat silmä- ja kuulosuojaimet, viiltosuojakäsineet, turvakengät ja turvakypärä. Työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirta Etelä-Suomen aluehallintovirastosta havainnollistaa silmäsuojainten merkitystä:

– Kun silmäsuojainten käyttö tuli pakolliseksi rakennusalalla 1.6.2009, sillä oli dramaattinen merkitys silmätapaturmiin. 2000-luvulla silmiin kohdistuneita tapaturmia sattui keskimäärin 5000 vuodessa. Nykyään niitä sattuu vuosittain noin 2000 eli silmävammat vähenivät 60 prosentilla!

Suojavarusteiden lisäksi Saarnio pitää tärkeänä hyvälaatuista, käyttäjälleen sopivaa ja päällä mukavaa työasua. Laadukas suojavaatemateriaali ei esimerkiksi sula kipinöistä, kun asentaja tekee tulitöitä.

Yritys hankkii työntekijöille työasut ja suojaimet, työntekijän vastuulla on niiden kunnossapito. Suojaimiin ja suojavaatetukseen kannattaa Saarnion mielestä panostaa. Jos suojain on epämukava tai väärän kokoinen, käyttäjälle voi tulla kiusaus ”unohtaa” se nurkkaan.

Lainsäädäntö selkeyttää suojainten käyttöä rakennusalalla

Hietavirran mukaan henkilösuojainten käyttötilanne on rakennusalalla hyvä, koska valtioneuvoston asetus määrää siitä selkeästi ja velvoittaa työnantajan valvomaan, että suojaimia myös käytetään.

– Kaikki työntekijät eivät silti pidä suojaimia joka tilanteessa. Olen huomannut sen olevan jossain määrin ikäkausikysymyskin. Erityisesti joillakin vanhemmilla työntekijöillä voi olla kielteinen suhtautuminen henkilökohtaisiin suojaimiin. He pitävät niitä vihaisina, koska on pakko. Monelle nuorelle työntekijälle ei tulisi mieleenkään olla käyttämättä suojaimia.

Hietavirta lisää, että rakennusalan sisällä suojainten käyttö riippuu myös yrityksen toimialasta. Esimerkiksi viherrakennus- tai asfaltointikohteissa kypärän käyttö helposti jää, kun taas tunnelin louhijat käyttävät varmasti kypärää. – Suojaimia käytetään helpommin, kun koetaan, että on riskiä ja suojaimista on hyötyä.

Saarnio on todennut saman: – Kypärä on tärkeä ja pakollinen varuste rakennustyömailla. Huoltokorjaustoiminnassa asentajamme ovat pitkälti itseohjautuvia. Jos asentaja käy yksityisasunnossa vaihtamassa hanan, hän tuskin käyttää kypärää.

Teollisuustyö vs. rakennusala

Vaikka työpaikkatapaturmien määrä on yleisesti vähentynyt vuodesta toiseen, ovat sekä rakentaminen että teollisuus edelleen vaarallisia aloja verrattuna muihin. Vuonna 2021 rakennusalan yritysten palkansaajille sattui 13 445 työpaikkatapaturmaa. Määrä ei ole juurikaan muuttunut verrattuna vuoteen 2020.

Rakennustyömailla työpaikkatapaturmia sattui eniten rakennustyöntekijöille (41 %) sekä viimeistelytyöntekijöille (14 %) ja usein loukkaantunut on muu kuin rakennusalan työntekijä, kuten vuokratyöntekijä tai tavaroiden toimittaja, kertoo Tapaturmavakuutuskeskuksen uutiset.

Jukka Hietavirran mukaan teollisuustyössä suojaustarve riippuu pitkälti siitä, minkä tyyppisestä teollisuudesta on kyse. Silmien ja pään suojaaminen on monella teollisuustyöpaikalla tärkeää, mutta tilanne muuttuu, jos työssä on esimerkiksi kemiallisia vaaratekijöitä.

– Teollisilla työpaikoilla on rakennusalaan verrattuna myös se etu, että työympäristö ja henkilöstö säilyvät pitkälti vakioina. Rakennustyömaa muuttuu koko ajan, joten riskitkin muuttuvat. Se asettaa toisenlaisia vaatimuksia työmaan turvallisuussuunnittelun ja -valvontaan.

Sitoutuminen turvallisuuteen tuottaa tulosta

LVI-Triossa turvallisen työn valvonta hoidetaan työmaakäynneillä, työnjohtotilanteissa ja myös tavattaessa toimistolla: tehdäänkö työ turvallisesti, käytetäänkö suojaimia ja onko työasu turvallisessa kunnossa.

– Nykyään yksilöiden ymmärrys on noussut huikeasti työturvallisuutta kohtaan. Näkemykseni on, että työntekijämme tekevät työtään turvallisesti ja käyttävät suojaimia, sanoo Saarnio.

Hietavirran mukaan työnjohdon sitoutuminen työnteon turvallisuuteen mennyt valtavasti eteenpäin rakennusalalla.

– Yksi osa sitä on, että vaaditaan suojainten käyttöä. Kesäkuumallakaan ei rakennustyömailla juuri enää näy paidattomia, kypärättömiä miehiä farkuissa.

Kaksi asiaa kuntoon: työympäristö ja turvallisuusosaaminen

Hietavirta lisää, että alasta riippumatta hyvään työturvallisuuteen vaaditaan yleensä kaksi tekijää, joilla pääsee hyvin pitkälle: turvallinen työympäristö ja työntekijöiden hyvä turvallisuusosaaminen.

Ne sisältävät muun muassa työmaan, työtehtävän ja työvaiheen riskinarvioinnit, riittävän turvallisuuskoulutuksen ja perehdytyksen tehtävään, turvalliset työtavat ja suojainten käytön.

LVI-Trion suuremmille työmaille tehdään työmaasuunnitelma, joka sisältää myös työturvallisuuteen liittyviä asioita.

– Kaikki työntekijämme ovat suorittaneet Työturvallisuuskortin, he käyvät tulityökursseilla ja säännöllisin väliajoin uusintakoulutuksissa. Tiimipalavereissa käsitellään työturvallisuusasioita ja yritystasolla niitä hoitaa työturvallisuustoimikunta. Myös läheltä piti -ilmoitukset ovat käytössä, kertoo Saarnio.

– Otamme työturvallisuusasiat hyvin vakavasti. Arvopohjamme on, että huolehdimme omasta henkilöstöstä. Hyvinvoiva henkilöstö jaksaa palvella asiakkaitamme.

Teksti: Anne Penttilä Kuvat: PROF-työvaatteet

Tutustu työturvallisuuden tuotteisiin verkkokaupassa.

Osta suojalaseja

Osta työkenkiä

Osta työvaatteita

Katso myös:

Yhdeksän vinkkiä raskaaseen työhön: Näin huollat tärkeintä työkaluasi

Polvisuojat ja polvisuojien valinta raskaaseen työhön