Huolehdi turvallisuudesta kattotöissä
Pienet katon huoltotyöt voit hyvin tehdä itsekin, kunhan huolehdit työturvallisuudesta. Käytä aina katolla työskennellessäsi turvavaljaita ja köyttä, jonka toinen pää on kiinnitetty napakasti esimerkiksi savupiipun ympärille.
Pitäväpohjaiset työkengät ja tehtävään soveltuvat suojaimet ovat myös tarpeen. Vältä kattohommia sateisella säällä ja katon ollessa jäässä. Ilmoita aina läheisellesi, kun kipuat ylös. Tutustu työohjeisiin ja käytettävien materiaalien käyttöohjeisiin (esimerkiksi tiivistys- ja pesuaineiden käyttöohjeet) ennen hommien aloittamista. Tee itsellesi työsuunnitelma ja kerää tarvitsemasi työkalut sekä materiaalit valmiiksi. Vie kaikki tavarat valmiiksi katolle. Työturvallisuus ja -tehokkuus paranevat, kun voit tehdä työtä yhtäjaksoisesti etkä joudu välillä kipuamaan alas hakemaan puuttuvia tavaroita.
Katon kunnon tarkistus
Katto on kiivettävä tarkastamaan vähintään kerran, mielellään kahdesti vuodessa. Jos et pysty kapuamaan ylös esimerkiksi terveyssyistä, tehtävän voi ulkoistaa tarkastuksia tekevälle yritykselle. Vuoden ensimmäinen tarkastuskäynti on hyvä tehdä heti lumien sulettua. Toisen kerran voi yhdistää syksyisin tehtävään lehtien ja neulasten pudotusurakkaan. Tarkastuksessa tulisi käydä läpi kattopeltien ja -listojen, lumiesteiden, kulkusiltojen, kattotikkaiden ja sadevesirännien kunto sekä kiinnitykset. Myös läpivientien tiiviys tulee tarkastaa. Pelkän vesikaton tsekkaus ei kuitenkaan riitä. Myös yläpohjatila pitäisi tarkastaa, jos sinne vain on pääsy. Pieniä vesivuotoja ei välttämättä näe vesikatolta käsin, mutta ne voi havaita esimerkiksi kattotuolien tai yläpohjan eristevillojen tummumisesta. Myrskytuulten ja viistosateiden lisääntyessä kattovuotoja voi esiintyä yllättävissäkin paikoissa.
Vesikatteen elinkaaren pituuteen vaikuttavat esimerkiksi vesikatemateriaali, asennustyön laatu, säännöllisesti tehdyt huollot sekä tarvittavien korjausten tekeminen huolellisesti ja viivyttelemättä. Huopakatteen laskennallinen elinkaari on noin 35 vuotta ja pelti- sekä tiilikatteen jopa 100 vuotta. Voit pidentää katteen käyttöikää merkittävästi, kun pidät huolta säännöllisistä huolloista ja korjaat pienet viat nopeasti. Keskeisen tärkeää on pestä katto säännöllisesti ja huolehtia roskien poistamisesta. Katso tästä ohjeet eri kattomateriaalien pesuun. Jos ikääntyvän katon ulkonäkö ei miellytä, sitä on mahdollista parantaa kattomateriaalille sopivalla pintakäsittelyllä.
Kattorakenteet 1950-luvun talossa
Rintamamiestaloissa on perinteisesti jyrkkä harjakatto ja leveät räystäät. Kattomateriaali on voinut olla alun perin betonikattotiili, profiili- tai konesaumapeltikate tai kattohuopa, kermi. 1950-luvun talon katto on usein jo kertaalleen vaihdettu.
Korjauskohteet 50-luvun talon katossa:
- Tarkistuta kattomateriaalin ja kattorakenteiden kunto.
- Myös jo kertaalleenkin vaihdetun kattomateriaalin kunto on hyvä tarkistaa.
- 1970-1980-luvulla asennettu kuitusementtilevykatto on vaihtoiässä. Se saattaa sisältää asbestia.
Kattorakenteet 1960-luvun talossa
Yksikerroksisissa 1960-luvun omakotitaloissa on yleensä loiva harjakatto. Puolitoistakerroksisissa tyyppitaloissa puolestaan on jyrkkä harjakatto. Harjakatoissa on yleensä vielä leveät räystäät. Kattomateriaali profiili- tai konesaumapeltikate kattohuopa, kermi.
Korjauskohteet 60-luvun talon katossa:
- Tarkistuta kattomateriaalin ja kattorakenteiden kunto.
- Myös jo kertaalleenkin vaihdetun kattomateriaalin kunto on hyvä tarkistaa.
- 1970-1980-luvulla asennettu kuitusementtilevykatto on vaihtoiässä. Se saattaa sisältää asbestia.
- Kattoremontin yhteydessä korota ja kasvata loivan harjakaton kaltevuuta, jotta lisäeritys onnistuu.
Kattorakenteet 1970-luvun talossa
1970-luvun omakotitalot tunnetaan tasakatoistaan. Tasakattojen rakentaminen yleistyi bitumikermien laadun parantumisen myötä. Vuosikymmenen aikana rakennettujen talojen harjakatoissa käytettiin peltiä ja kuitusementtilevyjä. Käkikellotalojen myötä myös kattotiiliä alettiin käyttää uudestaan.
Korjauskohteet 70-luvun talon katossa:
- Tarkistuta kattomateriaalin ja kattorakenteiden kunto.
- Tasakattorakenteen kosteusongelmat liittyvät usein tukkeutuneisiin vedenpoistokaivoihin, jotka ovat alttiita tukkeutumaan, ellei neulasia yms. poisteta säännöllisesti vesikatolta. Tasakaton voi muuttaa harjakatoksi tai säilyttää toteuttamalla se nykyaikaisella tekniikalla ja kumibitumikermeillä.
- Jos vanha kattohuopa on jätetty paikoilleen tasakattoa harjakatoksi muutettaessa, voi se pidättää kosteutta alapuolisiin rakenteisiin ja estää kattorakenteen tuulettumisen. Tarkista siis rakenteet.
- Jyrkkäkattoisissa taloissa lappeen mittaisten tuuletusrakojen toiminta on tarkistettava. Vanha kermi- tai kuitusementtikate on jo tullut vaihtoikään. Kuitusementtikate saattaa sisältää asbestia.
- Myös peltikatteen ja kattotiilien kunto ja erityisesti läpivientien tiiviys on syytä tarkistaa.
Kattorakenteet 1980-luvun talossa
1980-aluvun taloissa on varsin monenlaisia kattoja. Harjakatot voivat olla jyrkkiä tai loivempia. Myös auma- ja pulpettikattoja rakennettiin. Kattomateriaali voi olla bitumikermiä, peltiä, kuitusementtiä tai betonitiiltä.
Korjauskohteet 80-luvun talon katossa:
- Tarkistuta kattomateriaalin ja kattorakenteiden kunto.
- Tarkistuta, että kattorakenteen tuuletus toimii eikä tuuletusaukkoja ole tukittu eristeellä.
- Bitumikermi- ja kuitusementtikate on voinut tulla käyttöikänsä päähän. Kuitusementtikate voi sisältää asbestia. Tyypillinen syy 1980-luvun yläpohjan kosteusvaurion synnylle on kokonaan puuttuva tai väärin asennettu aluskate. Läpivientejä ei myöskään aina tiivistetty kunnolla. Loivemmissa harjakatoissa tuuletus ei välttämättä toimi riittävällä tavalla.
Kattorakenteet 1990-luvun talossa
1990-luvulla rakennettiin monenlaisia kattoja. Kattomuotona aumakaton ohella yleistyy harja- ja aumakaton yhdistelmä. Vuotavia tasakattoja korjattiin harjakatoiksi. Talotekniikan kehittyminen johti myös läpivientien lisääntymiseen katolla. Kattoikkunoita asennettiin paljon. Kattomateriaalina yhdeksänkymmenluvulla rakennetuissa taloissa voi olla bitumikermi, pelti-, kuitusementti- tai betonitiili. Vuosikymmen oli teräsmuotolevyjen ja betonikattotiilen kilpailua suosiosta. 1990-luvun kuitusementtilaatoissa ei enää ole asbestia.
Korjauskohteet 90-luvun talon katossa:
- Tarkistuta erityisesti bitumikermi- ja kuitusementtikatteiden kunto.
- Varmista kattorakenteen tuulettuvuus.
- Vuosittaisten katon kunnon tarkastusten yhteydessä tarkasta kattoturvatarvikkeiden kiinnitys ja riittävyys sekä läpivientien tiiveys.
Kattorakenteet 2000-luvun talossa
Arkkitehtuuriltaan moderneissa kivitaloissa voi olla hyvin loiva harjakatto tai pulpettikatto. Niissä suositaan bitumikermiä, konesaumapeltiä ja laattamaisia kattotiiliä. Jyrkät harjakatoton toteutettu joko muotopellistä, konesaumapellistä tai kattotiilistä. Monimuotoisissa katoissa on myös materiaaliyhdistelmiä. Uusien talojen katoilla on paljon läpivientejä. Jos asut 2000-luvulla rakennetussa omakotitalossa, ei kattoremontti luultavasti ole pian edessä. Näin uusien talojen kattoturva on yleensä kunnossa.
Korjauskohteet 2000-luvun talon katossa:
- Läpivientien tiiviys ja kattoturvatarvikkeiden kiinnityksen on hyvä tarkistaa vuosittaisen kattotarkastuksen yhteydessä.
Lue lisää kattoremontista sekä katon pesusta ja paikkauksesta
Jos haluat tutustua tarkemmin kattoremontin tekoon, löydät kaiken tarvittavan tiedon, tuotteet sekä vinkit Kattoremontti-artikkelistamme. Jos kattosi kaipaa pesua tai paikkausta, lue lisää vinkkejä Katon pesu ja vanhan katon paikkaus -artikkelista.