Miellyttävää lämpöä ja hyvää ilmaa
Hankinta- ja käyttökustannusten lisäksi lämmitysjärjestelmän valinnassa on syytä kiinnittää huomiota ympäristöystävällisyyteen, käytön vaivattomuuteen sekä tuleviin energiakustannuksiin.
Uuden omakotitalon lämmitysjärjestelmä kannattaa suunnitella siten, että erilaisten tilojen lämmitystä voidaan ohjata erikseen. Vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä on joustavin, sillä se mahdollistaa lämmitystavan vaihtamisen myös tulevaisuudessa.
Voimassaolevissa rakentamismääräyksissä rakentajia ohjataan valitsemaan ympäristöystävällisiä energiamuotoja. Uusiutuvien energialähteiden osuuden tulee vastata vähintään 25 prosenttia rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon lämmityksen energian nettotarpeesta.
Monenlaisia lämmitysvaihtoehtoja
Kaukolämpö on vaivaton ja ympäristön kannalta varsin ystävällinen lämmitysmuoto. Sitä tuotetaan lämpöä ja sähköä tuottavissa voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa, joista se kulkee käyttäjille kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Verkosta lämpö siirretään talon lämmönjakokeskukseen. Erillistä lämminvesivaraajaa ei tarvita.
Eri lämpöpumppujärjestelmät
Maalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta aurinkoenergiaa. Lämpö otetaan talteen joko kallioon poratuista lämpökaivoista, maaputkistolla tai vesistöstä. Porakaivoa voidaan tarvittaessa käyttää kesäaikana rakennuksen sisäilman viilentämiseen. Toimiakseen maalämpöpumppu tarvitsee sähköä. Maalämpöpumpun tuottamasta lämmöstä noin 3/4 on maaperästä otettua uusiutuvaa energiaa ja loput on tuotettu sähköllä.
Tutustu K-Raudan maalämpöpumppuihin.
Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa talosta poistettavasta ilmastaja siirtää sen tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Poistoilmalämpöpumpulla voidaan myös viilentää sisäilmaa. Se huolehtii talon huonetilojen lämmityksen lisäksi ilmanvaihdosta ja lämpimän käyttöveden tuottamisesta. Kaikkea energiaa poistoilmapumpulla ei voida tuottaa. Suuren lämmitystarpeen aikana loppuosa tuotetaan poistoilmalämpöpumpun sähkövastuksilla.
Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Sillä voidaan lämmittää myös lämmin käyttövesi. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan hoitaa koko talon lämmitystarve, mutta kylmimpiä aikoja varten se tarvitsee varajärjestelmän, kuten laitteen omat sähkövastukset. Ilma-vesi-lämpöpumpppu voidaan asentaa sellaisiinkin kohteisiin, joihin maalämpöpumpun asennus ei maaperän laadusta johtuen ole mahdollista.
Passiivi- ja 0-energiatalojen myötä omakotitaloihinkin on jälleen alettu asentaa ilmalämmitysjärjestelmiä. Ilmanvaihtolaiteeseen sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu siirtää ylimääräisen energian käyttöveden lämmitykseen.
Puu- ja pelletti lämmityksessä
Puupolttoaineiden käyttö lämmityksessä on edelleen varteenotettava vaihtoehto, joskin vaatii sekä varastotilaa että toimeliaisuutta lämmittäjältä. Puun polttaminen ei aiheuta hiilidioksidi- eikä rikkipäästöjä. Puukattiloissa käytetään polttoaineina pilkkeitä, halkoja ja haketta. Kattilan kehittämä lämpö varastoidaan varaajaan.
Pellettilämmitysjärjestelmään kuuluvat kattila, poltin, siirtoruuvi ja varastosiilo, johon pelletit varastoidaan. Omakotitalon siilo on kooltaan noin 8 m³ ja siihen mahtuu vuoden pelletit. Kotimaisten pellettien raaka-aineet kutterinpuru, sahajauho ja hiontapöly ovat puusepän- ja sahateollisuuden sivutuotteita. Pellettien ympäristökuormitus on hyvin pieni.
Sähkö ja hybridijärjestelmät
Vesikeskuslämmityksen lämmönlähteenä voidaan käyttää myös sähköä. Lämmöntuottolaitteena on silloin joko sähkövastuksilla varustettu varaaja tai sähkökattila. Erilaisissa hybridijärjestelmissä voidaan vaihtelevasti käyttää eri lämmitysmuotoja, kuten puukattilaa tai aurinkoenergiaa.
Integroidulla järjestelmällä tarkoitetaan yleensä passiivitalojen erittäin tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettuun ilmanvaihtokoneeseen liitettyä lämmitystä ja jäähdytystä. Sen peruspilari on ilmanvaihtokone, jonka lämmöntalteenoton tuloilman vuosihyötysuhde on mahdollisimman korkea. Tarvittava lisälämpö voidaan hoitaa laitteeseen liitetyllä lämmityspatterilla tai esimerkiksi lämpöpumpulla, aurinkokeräimillä tai tulisijalla ja siihen liitetyllä savukaasukerääjällä. Järjestelmään voidaan liittää myös kesäaikainen jäähdytys.
Lämmönjakotavalla on merkitystä
Vesikiertoinen lattialämmitys
on selvästi suosituin uusien pientalojen lämmönjakotapa. Syyt ovat selvät: lämmönjakotapana se on miellyttävä, joustava ja energiatehokas. Vesikiertoinen lämmönjako mahdollistaa energiamuodon vaihtamisen tai täydentämisen tulevaisuudessakin vapaasti.
Lattialämmitys on erityisen energiatehokas ratkaisu maalämmön yhteydessä. Lattiarakenteeseen asennetuissa putkissa kiertää nykyisin korkeintaan noin 40-asteinen vesi, joten maalämpöpumppu toimii mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Perinteiset järjestelmät vaativat jopa 70 asteisen veden täyttääkseen lämmitysteholle asetetut vaatimukset.
Sisälämpötiloilla on suuri merkitys asumisviihtyvyyteen sekä talon energiankulutukseen ja -kustannuksiin. Ihminen tulkitsee sisätilojen lämpötilan korkeammaksi, kun varpailla on lämmin. Lattialämmityksen ansiosta sisälämpötilaa voidaan laskea asteen pari mukavuuden kärsimättä. Se säästää puolestaan energiaa.
Passiivi- ja 0-energiatalossa perinteisiä lämmönjakojärjestelmiä ei tarvita. Tavanomaisten lämmönjakojärjestelmien sijaan taloa voidaan lämmittää ilmanvaihtolämmityksellä, joka tuo lämmön huonetiloihin ilmanvaihdon tuloilman avulla.
Ilmanvaihto on talon keuhkot
Ilmanvaihtojärjestelmä poistaa asumisesta syntyvät epäpuhtaudet ilmasta ja tuo korvausilmaksi suodatettua ja esilämmitettyä ulkoilmaa. Valittu ilmanvaihtomenetelmä vaikuttaa ratkaisevasti rakennuksen asumisviihtyvyyteen ja energiankulutukseen. Ammattitaitoisen LVI-suunnittelijan käyttäminen varmistaa, että ilmanvaihtojärjestelmä on talon kokoon ja asukkaiden tarpeisiin nähden riittävä.
Ilmanvaihtojärjestelmän oikea mitoitus ja laitteiston valinta ovat erityisen tärkeitä matalaenergia- ja passiivitaloissa. Niihin on valittava laite, joka on suunniteltu toimimaan nimenomaan matalaenergiarakennuksessa.
Jos taloon tulee tulisija tai useampia, ilmanvaihtolaitteiston on oltava sellainen, että se tulisijaa sytytettäessä pystyy mukautumaan tilanteeseen ja muuttamaan painetasapainoa talon sisällä.
Ilmanvaihtojärjestelmät
Energiatehokasta taloa on vaikea toteuttaa ilman tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettua ilmanvaihtojärjestelmää. Parhaimmillaan niiden vuosihyötysuhde on yli 70 %. Kojeeseen kuuluvat tulo- ja poistoilmapuhaltimet, lämmöntalteenotto, suodattimet tulo- ja poistoilmaa varten sekä yleensä myös tuloilman lämmitin. Automatiikan ja säätömahdollisuuksien avulla ilmanvaihdon tehoa voidaan ajastaa ja säätää myös etäohjauksella kännykällä.
Ilmanvaihtokoneen ja tuloilmaventtiilien suodattimilla on suuri merkitys kodin sisäilman puhtauteen. Kevät, kesä ja syksy, ovat ilman epäpuhtauksien kannalta hankalaa aikaa, kun katu- ja siitepöly kulkeutuvat sisälle ilmanvaihdon mukana. Ilmanvaihtokoneiden suodatus on yleensä kaksiosainen. Karkeasuodattimella suodatetaan suurimmat ilman epäpuhtaudet jo ennen kuin ne joutuvat laitteeseen. Laitteen hienosuodatin puhdistaa myös haitallisia pienhiukkasia. Hyvä suodatin puhdistaa n. 80% 1μm:n kokoisissa hiukkasista.
Lisälämmitysjärjestelmät
Jo rakennusvaiheessa kannattaa miettiä, millä tavalla lämmityskustannuksia ja ostettavan energian määrää voidaan pienentää. Sitä voidaan vähentää merkittävästi täydentävien lämmitysjärjestelmien avulla. Sähkökatkosten aikana puuta polttava tulisija on ainut toimiva lämmitysjärjestelmä.
Kuvassa Tiileri Tyyne varaava takkaleivinuuni, katso lisätietoja tuotteesta.
Varaavan tulisija voi tuottaa jopa kolmasosan normaalin talon lämmitystarpeesta. Paikalla muurattu varaava tulisija voi olla takka, takkaleivinuuni, liesi tai jonkinlainen yhdistelmä. Takkaleivinuuniyhdistelmät ovat hyvin suosittuja.
Tehdasvalmisteinen kamiina on teollisesti teräksestä tai valuraudasta valmistettu nopea ja tehokas lämmityslaite. Moderni kamiina on osin säteily- osin kiertoilmalämmitin, jonka lämmitystehoa ja -aikaa voidaan säätää. Myös tehdasvalmisteisen kevyttakan runko on terästä tai valurautaa. Kuoriosat on usein valmistettu keramiikasta, vuolukivestä tai käsitellystä teräksestä.
Tehdasvalmisteinen kiertoilmatakka antaa lämpöä heti, kun tuli on sytytetty. Kiertoilmatakan voi kytkeä myös ilmalämmitysjärjestelmiin tai varaaviin lattialämmitysjärjestelmiin. Puhallinten avulla lämpöä voidaan siirtää putkistoja pitkin eri huonetiloihin.
Pellettitakat polttavat puuklapien sijaan puupellettejä ja kierrättävät huoneilmaa lämmönvaihtimensa läpi. Ne tarvitsevat sähköä palaakseen, sillä pelletit syötetään tulipesään automaattisesti. Myös takan savukaasu- ja kiertoilmapuhallin toimivat sähköllä
Auringon lämpö talteen
Suomessa aurinkoenergian hyödyntäminen on mahdollista suurimman osan vuotta, aina helmikuun alusta marraskuuhun saakka. Aurinkokerääjät tuottavat lämpöä ja aurinkopaneelit sähköä. Tulevaisuudessa aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät varmasti myös omakotitaloissa. Aurinkosähkön käyttäminen edellyttää tehokkaita akkuja, joihin paneeleiden avulla kerätty sähkö varastoidaan.
Aurinkolämpöpaneelilla voidaan tuottaa noin puolet lämpimän käyttöveden valmistamiseen tarvittavasta energiasta. Jos aurinkokerääjät on kytketty lämmitysjärjestelmään, aurinkolämmöllä voidaan tuottaa jopa 25-35 % lämmitystarpeesta. Matala- ja passiivienergitaloissa osuus on tätäkin suurempi pienemmästä lämmitystarpeesta johtuen.
Aurinkopaneeleiden ohella sähköenergiaa on mahdollista tuottaa tuulen avulla. Pientuulivoimalassa on vaihtosuuntaaja, joka muuttaa tuuliturbiinin antaman tasajännitteen tavalliseksi 230 voltin sähköksi. Pientuulivoimalan voi kytkeä myös vesikiertoiseen keskuslämmitykseen. Silloin jännite johdetaan vesivaraajan sähkövastuksiin.
Tutustu:
Tuttu ilmalämpöpumppu
Myös ilmalämpöpumput hyödyntävät auringon tuottamaa lämpöä kerätessään sitä ulkoilmasta ja luovuttamalla sen suoraan sisäilmaan. Kesähelteillä ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös sisäilman viilentämiseen. Siitä on apua myös esimerkiksi varaavan tulisijan lämmittämän ilman kierrättämisessä. Ilmalämpöpumpulla voidaan tuottaa 30-40 % huonetilojen lämmitysenergiasta. Lämpöpumpun mitoitus, sisäyksikön asennus, laitteen käyttötavat ja huonejako vaikuttavat saavutettavan säästön määrään.
Tutustu ilmalämpöpumppujen valikoimaan!
Energiaremontti vanhaan taloon
Vanhan omakotitalon energiatehokkuutta voidaan parantaa huomattavasti uudella, aikaisempaa ympäristöystävällisemmällä lämmitysjärjestelmällä.
Vanha, käyttöikänsä päähän tullut öljylämmitysjärjestelmä joudutaan uusimaan tai sen tilalle on asennettava muunlainen lämmitysjärjestelmä. Yli 20 vuotta vanha öljylämmityskattila kannattaa usein jo uusia tai vaihtaa tilalle toinen lämmitysjärjestelmä. Uusien öljykattiloiden hyötysuhde on jopa 90-95 % ja päästöt pienet. Uusi öljylämmitysjärjestelmä kuluttaakin vanhaan verrattuna kolmanneksen vähemmän öljyä. Öljypolttimen elinkaari on noin 15-20 vuotta. Myös polttimen uusiminen vähentää öljyn kulutusta.
Hyviä vaihtoehtoja ovat maalämpöpumppu, ilmasta veteen lämpöpumppu tai jonkinlainen hybridijärjestelmä, jossa voidaan hyödyntää aurinkolämpöä, lämpöpumppua ja myös modernia öljykattilaa. Talon energiatehokkuutta parantavassa remontissa lämpöpumppujärjestelmä voidaan asentaa myös vanhan, mutta vielä käyttökuntoisen öljykattilan rinnalle.
Maalämpöön siirtyminen on suhteellisen vaivaton projekti talossa, jossa on öljy-, puu- tai sähkökattila. Lämmönjakojärjestelmää ei tarvitse uusia, ainakaan, jos käytössä on vesikiertoinen lattialämmitys. Hyvin vanhat vesikiertoisen patterit voidaan joutua vaihtamaan, sillä ne edellyttävät liian korkeaa menoveden lämpötilaa.
Talon lämpökeskuksesta saadaan tilaa, kun vanha öljysäiliö puretaan pois. Uuden kattilat ja lämpöpumppujärjestelmät vievät myös vähemmän tilaa kuin vanha kattilajärjestelmä.
Suorasähkölämmitystaloudessa lämmitysjärjestelmän uusiminen energiatehokkaammaksi edellyttää lämmönjakojärjestelmän uusimista. Vesikiertoinen lattialämmitys voidaan asentaa suuremman sisätilaremontin yhteydessä, kun lattiapinnat uusitaan. Vaivattomampi ratkaisu on asentaa pintavetona modernit vesikiertoiset patterit.
Suodattimet ja kanavat puhtaaksi
Paraskaan koneellinen ilmanvaihto ei toimi hyvin, mikäli sen säädöt eivät ole kunnossa, suodatinta ei vaihdeta tai kanavistoa puhdisteta säännöllisesti. Ilmanvaihtolaitteiston suodattimet on tarkistettava ja vaihdettava säännöllisesti.
Lämmönjako kuntoon
Vaikka sähköpatterit, radiaattorit ovatkin hyvin kestäviä laitteita, ikuisesti ne eivät pysy tehtäviensä tasalla. Termostaattien avulla lämpö säädetään sopivalle tasolle. Termostaatit eivät ole ikuisia ja niiden uusiminen säästää sähköä ja varmistaa mukavammat sisäolosuhteet. Uusilla säädeltävillä ja ohjelmoitavilla termostaateilla keskimääräisiä lämmityslaskuja voidaan laitevalmistajien mukaan pienentää jopa kahdeksan prosenttia.
Hyvin vanhat sähkölämmittimet saattaa kannattaa vaihtaa jo kokonaan. Uudet sähkölämmittimet kuluttavat entisiin verrattuna vähemmän energiaa ja ylläpitävät tasaisemman huoneenlämmön. Tarkemman säädön ansiota sisällä on myös mukavampaa.
Uudet, toimivat patteritermostaatit säästävät energiaa myös vesikiertoisissa pattereissa. Edellytyksenä kuitenkin on, että venttiilit on oikein asennettu, patteriverkosto on perussäädetty ja menoveden lämpötila säädetty. Erittäin vanhoissa taloissa tulee myös tarkastaa pattereiden yleiskunto sekä kartoittaa pattereiden puhdistus sekä mahdollisesti uusimistarve.
Tutustu sähkölämmittimien ja lämpöpattereiden valikoimaan.
Katso patteriventtiilien ja -termostaattien valikoimaa.
Tutustu K-Raudan lämmitys ja ilmanvaihtotoimittajiin
Maailman suurin varaavien uunien valmistaja, perheyritys Tulikivi valmistaa monenlaisia tulisijoja varaavista takoista puukiukaisiin.
Suomen johtava valmispiippuyritys Schiedel toimittaa harkko- ja teräsvalmispiippuja suomalaisiin koteihin.
Uponor tarjoaa rakentajille ja remontoijille kattavan valikoiman lämmitykseen, veden- ja energianjakeluun sekä ilmanvaihtoon ja jäteveden käsittelyyn tarkoitettuja järjestelmiä.
Allaway on suomalainen, Euroopan suurin keskuspölynimurivalmistaja. Allaway kehittää, valmistaa, markkinoi ja myy laadukkaita keskuspölynimurijärjestelmiä koti- ja ammattikäyttöön.
Saint-Gobain Weber kehittää, valmistaa ja markkinoi rakennustuotteita julkisivuista lattiatasoitteisiin, ja sen tärkeimmät tuotemerkit ovat Kahi, Leca ja Vetonit.
Suomalaiset lämmitysratkaisut pohjoisen tarpeisiin.
Jäspilämmityslaitteita on kehitetty ja valmistettu Suomessa yli 60 vuoden ajan asiakaslähtöisesti. Lämmitysjärjestelmiltä on aina vaadittu energiataloudellisuutta, helppokäyttöisyyttä ja luotettavuutta.
Nilan-poistoilmalämpöpumput sekä -ilmanvaihtokoneet erottuvat edukseen ainutlaatuisilla ratkaisuillaan, joiden ansiosta Nilan pystyy tarjoamaan ominaisuuksia ja hyötysuhteita, joita et saa muilta.
VILPE®-perheen läpiviennit, poistoputket ja huippuimurit sopivat kaikille kattotyypeille ja kaltevuuksille ja niitä saa kaikissa väreissä. SK Tuoteelta uusia innovatiivisia kattotuotteita jo vuodesta 1976.
Panasonicin ilmalämpöpumpulla voit jopa puolittaa lämmityskulusi sekä turvata kotisi viilennyksen ja ilmanpuhdistuksen.
Yli 40 vuotta Suomessa ilmanvaihtojärjestelmiä valmistanut. Korkealaatuiseen ilmanvaihtoteknologiaan on yhdistetty yksinkertainen tyylikäs muotoilu ja helppokäyttöisyys.
Palvelut ja vinkit apunasi:
Kysy mitä vain remontoinnista, Remonttineuvontamme auttaa.
Lämmitys ja ilmanvaihto eri ikäisissä taloissa – korjausvinkit
Öljylämmitin PROF mini 1000W 8 lamellia
40,44 € / kpl
Öljylämmitin PROF 2000W 9 lamellia
60,63 € / kpl